Moderni taloustiede kehittyi 1700-luvulla. Sitä ennen lukuisat filosofit ja tieteilijät esimerkiksi mesopotaamisista, kreikkalaisista, kiinalaisista ja arabikulttuureista olivat havannoineet taloutta. Suomalainen Anders Chydenius julkaisi vuona 1765 Kansallinen voitto-teoksen, jossa käsiteltiin samanlaisia ideoita ja teemoja kuin varhaisessa modernissa taloustieteessä.
Alaa kehitti aluksi lähinnä skottilainen Adam Smith. Hänen ideoihinsa kuului esimerkiksi niin sanottu Näkymätön käsi, joka ohjailee kuluttajaa vapaassa taloudessa. Modernin taloustiede synnytti idean markkinataloudesta, eli vapaaehtoisten vaihtokauppojen verkostosta. Aiemmin vallitseva normi oli merkantilismi, joka muun muassa rajoitti kilpailua merkittävästi esimerkiksi tullien ja monopolien avulla.
Smithin ja hänen aikalaistensa kehittämää taloustieteen suuntausta kutsutaan klassiseksi taloustieteeksi. Ideoita kehitti myöhemmin eteenpäin englantilainen David Ricardo, jotka inspiroi myös paljon Thomas Malthus. Tunnetuimpiin Ricardon ideoista kuuluvat suhteellisen edun teoria, joka painottaa kansainvälisen kaupan hyödyllisyyttä taloudelle.
1800-luvulla klassinen taloustiede sai merkittävimmän arvostelijansa. Karl Marx julkaisi vuonna 1867 teoksen, jossa ennusti kapitalistisen talousjärjestelmän sortumisen omaan mahdottomuuteensa. Samalla syntyi myös marxilainen taloustieteen koulukunta.
Vuosisadan lopulla syntyi uusklassinen taloustiede. Lukuisat ekonomistit kehittivät teorioita mikrotaloustieteestä. Alfred Marshall oli yksi ajan suurimmista vaikuttajista. Hän kehitti esimerkiksi vallankumouksellisen ajatuksen hinnan määrittämisestä kysyntä- ja tarjousfunktioiden avulla.
1900-luvulla kuvioihin astui mukaan Milton Maynard Keynes, kuka osaltaan vaikutti makrotaloustieteen eroamisesta mikrotaloustieteestä omaksi tieteenalakseen. Hänen tärkeimpiin ideoihinsa kuului kokonaiskysynnän muutoksien määrittäminen suhdannevaihtelujen tärkeimmäksi syyksi. IS-LM-mallin, joka on keskeinen keynesiläiselle taloustieteelle, kehitti John Hicks. Keynesiläisyys myöhemmin hylkäsi monia Keynesin näkemyksiä, ja piti merkittävän aseman aina 70-luvulle asti.
70-luvulla Milton Friedman Chicagon talouskoulusta nosti esiin monetaristiset ajatuksen vapaamarkkinataloudesta. Friedman modernisoi monia Adam Smithin ajatuksia, ja hänen teoriansa saavuttivat suuren suosion monien ekonomistien joukossa. Ideoita alettiin toteuttaa esimerkiksi monissa Latinalaisen Amerikan maissa.
Nykyisin suositussa uusklassisessa taloustieteessa näkyvät edelleen keynesiläiset vaikutteet. Vapaamarkkinatalous on myös kasvattanut suosiota ympäri maailmaa. Globaali talousjärjestelmä on myös kehittänyt omat ilmiönsä, jotka tuottavat ekonomisteille päänvaivaa. Esimerkiksi ilmastonmuutos, sodat ja ympäristölliset ilmiöt, kuten saaste ja hirmumyrskyt, vaikuttavat talouteen eri tavoin. Taloustiedettä pidetään nykymaailmassa erittäin tärkeänä tieteenalana, ja moni suomalainenkin kouluttautuu ammattiin.
